Ahaltekinhevonen

Virtuaaliwikistä
Versio hetkellä 27. lokakuuta 2021 kello 21.06 – tehnyt Sirpa (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ahaltekinhevonen
Ahaltek.jpg
Tyyppi lämminverinen ratsu
Alkuperä ja käyttö
Alkuperämaa Turkmenistan
Polveutuminen paikalliset hevoset, mahdollisesti esihistoriallinen hevostyyppi
Muita nimityksiä at, Akhal-tekke (engl), Achal-tekkiner (saks), Ахалтекинская лошадь (ven)
Käyttötarkoitus ratsu, laukkahevonen
Ominaisuudet
Värit yksiväriset, tiettävästi ei päistäriköt, hallakkovärit tai samppanjavärit
Säkäkorkeus vaihtelee välillä n. 147-165 cm, isokokoiset (160 cm ja yli) yksilöt toivottuja

Rodun historia virtuaalimaailmassa

Ahaltekin historia virtuaalimaailmassa alkaa noin vuodesta 2000, vaikka on toki mahdollista että sitäkin ennen on eri talleilla ollut satunnaisia ahaltekinhevosia. Vuoden 2000 tienoilla kuitenkin Meepun omistama Kaviokylän talli kasvatti tiettävästi ensimmäiset suvulliset ahaltekit My Beautifull's Special Legendin (Felix - My Memory) ja Cruising Boy's Special Legendin (Felix - Nice-n-Easy Cross Your Brains). Hieman myöhemmin aloitti Koululaakso, jossa syntyi myös muutama suvullinen ahaltek. Osa Laakson-alkuisista ahaltekeistä on suvuttomia tuontihevosia, kuten Laakson Land ja Laakson Salomon, mutta myös muutama suvullinen Laakson-kasvatti löytyy.

Meepu aloitti Kalmoniemen siittolan kanssa kesän 2001 tienoilla ja tallin laajaan rotuvalikoimaan kuului myös ahaltek. Kalmoniemi kasvatti K-tunnuksella (Qvinnie K, Yvette K jne). Kalmoniemi aloitti ensimmäisen varsinaisen ahaltek-buumin syyskesällä 2001. Syksyllä 2001 tai kevään 2002 puolella aloitti ahaltekien parissa myös Quiero, Virginia kasvattajatunnuksella Gin, Sandin siittola (alunperin Nightmares), Rakenlov (alunperin Jouhela), Argente Monture ja isommista talleista Whitewood ja Greymask's.

Merkittäviä vanhoja kasvattajia

Merkittäviä kantahevosia

Oreja

Tammoja

Rakenne

Ahaltek on rakenteeltaan ja tyypiltään poikkeuksellinen rotu. Sen rakennearvostelu on asiaa tuntemattomille tuomareille hankalaa, koska ahaltekiltä haluttavat rakennepiirteet ja erityisesti hoikka tyyppi ovat melko erilaisia muihin rotuihin, erityisesti ratsurotuihin nähden.

Tyyppi

Ahaltekissa, kuten muissakin roduissa on olemassa erilaisia tyyppejä. Ahaltekeistä löytyy sekä äärimmäisen kevyitä hevosia että toisaalta myös vähän raskaampia. Yleisesti ahaltekin tulisi olla kuitenkin kevyt tai ainakin kevyehkö ja elegantti.

Rotutyyppi on hyvin tärkeä asia ahaltekin arvostelussa, johtuen juuri rodun erilaisuudesta. Hyvän ahaltekin tulee näyttää ahaltekilta. Sukupuolityyppi on yleensä melko mitätön tekijä, toisin kuin esimerkiksi puoliverisillä. Ahaltek on yleensä melko "sukupuoleton" rotu eikä orien ja tammojen olemuksessa välttämättä ole suurta eroa keskenään. Toki on hyvä jos sukupuolileima on selvä, mutta sitä ei erityisesti tule edellyttää.

Pää

Pää on ahaltekin, kuten monen muunkin rodun arvostelussa tärkeä seikka, erityisesti rotuleimaan pää vaikuttaa melkoisesti. Ahaltekin pään tulee olla pitkähkö, hieman kiilamainen eli turpaa kohti hieman kapeneva, profiili on suora tai hieman kyömy. Kovera profiili on epätyypillinen eikä toivottu ominaisuus. Erityisen tärkeätä on pään kuivuus.

Korvat ovat pitkät, tammoilla usein pidemmät kuin oreilla ja sijoittuneet lähelle toisiaan. Silmät ovat suuret ja kirkkaat, hieman vinot.

Kaula

Kaula, sen muoto ja pituus ovat tärkeitä asioita ahaltekillä. Ahaltekin kaulan tulisi olla pitkä ja hoikka, edes oreilla ei yleensä ole kovin massiivista orikaulaa vaikka orien kaula onkin lihaksikkaampi kuin tammojen. Kaula on yleensä suora tai lievästi joutsenkaulainen, lievää joutsenkaulaisuutta ei pidetä virheenä, mutta pahaa joutsenkaulaisuutta ei tulisi näyttelyissä palkita. Kaula on pysty ja pää on liittynyt kaulaan melko terävässä kulmassa, 90 astetta on minimi pään ja kaulan kulmalle, ihanne on pienempi kulma, 45 astetta. Lapoihin kaula on kiinnittynyt ylös.

Etuosa

Ahaltekin lapojen tulee olla pitkät, loivat ja lihaksikkaat. Säkä on yleensä melko korkea ja erottuva, matala säkä luetaan virheeksi. Runko on syvä, mutta edestä kapea.

Runko

Runko on kauttaaltaan syvä, kapea ja pitkähkö. Rungon tulisi olla myös lihaksikas, mutta ahaltekin lihakset eivät ole yhtä massiiviset kuin esimerkiksi puoliverisillä, lihaksikas ahaltek näyttää paljon kevyemmältä ja sirommalta kuin puoliverinen. Vatsalinja on yleensä hieman nouseva, muttei saisi olla liioiteltu.

Selkä on melko tasainen ja usein pitkä. Lievä pitkä- tai avorunkoisuus ei ole ahaltekilla vika. Lanteen tulisi kuitenkin olla lyhyt.

Takaosa

Ahaltekin ristin tulee olla selkeä, lautanen puolestaan on hieman laskeva, pitkä ja lihaksikas. Häntä on kiinnittynyt alas. Tasainen lautanen ja korkealle kiinnittynyt häntä eivät ole toivottavia tai tyypillisiä piirteitä.

Jalat

Ahaltekilla on yleensä pitkät jalat ja ennen kaikkea niiden tulee olla sirot ja kuivat. Sääret ovat yleensä pitkät eikä sitä pidetä virheenä. Jalka-asentojen tulisi olla säännölliset ja hyvät.

Karvapeita ja jouhet

Ahaltek on niukkajouhinen rotu, erityisesti harja on yleensä niukka ja piirrettä korostetaan ajelemalla harja toisinaan pois kokonaan. Ahaltekin jouhet ovat silkkiset ja sileät. Häntäkään ei ole mikään runsasjouhinen. Karvapeite on ohutta ja sileää.

Rakennevirheitä

Virtuaalimaailmassa vakavimpia rakennevirheitä ovat:

  • lyhyt pää
  • kovera profiili
  • lyhyet korvat
  • kaukana toisistaan sijaitsevat korvat
  • lyhyt kaula
  • paksu kaula
  • matala säkä
  • leveä runko
  • tasainen lautanen
  • korkea hännänkiinnitys
  • asentovirheet jaloissa

Käyttömahdollisuudet

Ahaltek on ennen kaikkea kestävä ratsuhevonen. Parhailla yksilöillä on täydet edellytykset menestyä korkeallakin tasolla olympialajeissa (este, koulu, kenttä). Lisäksi ahaltek on erittäin kestävä matkaratsu. Teoriassa mikään ei estä käyttämästä ahaltekiä valjakkohevosena, mutta voi olla ettei niistä saa kovin vaativan tason valjakkohevosta.

Ratsukäytön lisäksi ahaltekit ovat oikeutettuja kilpailemaan laukkakilpailuissa. Se kuuluu terskinhevosen ja turkmeenin lisäksi. Nelosryhmän matkat ovat pitkiä, 1800 metristä aina 4000 metriin asti.

Ahaltekiä voi käyttää RBSH-jalostuksessa sekä ratsu- että laukkapuolella. Suosituinta on ollut risteyttää niitä täysiveristen kanssa.

Värit

Ahaltekin yleisin väri on reaalimaailmassa ruunikko, rautiaat, mustat ja erikoisvärit ovat harvinaisempia. Myös virtuaalimaailmassa ruunikko ja ruunikkopohjaiset värit ovat hyvin yleisiä. Perusvärien (ruunikko, musta, rautias) lisäksi ahaltekillä esiintyy kimoa, joka on jokseenkin harvinainen virtuaalimaailmassa ja sekä yksin- että kaksinkertaisia voikkovärejä. Yksinkertaiset voikkovärit ovat melko yleisiä, kaksinkertaiset harvinaisempia.

Ahaltekeillä esiintyy jossain määrin myös pienimerkkistä sabinokirjavuutta. Useimmiten tämä ilmenee vain melko maltillisina merkkeinä, vain harvoilla yksilöillä on yli polven ulottuvia sukkia tai valkoisia laikkuja vatsassa.

Hallakkovärejä ei nykyisellä ahaltekillä tiettävästi esiinny, mutta niitä on saattanut joskus rodussa olla. Päistärikköäkään ei esiinny, kuten ei hopea- tai samppanjavärejäkään.

Kaikkiin väreihin yhdistyy ahaltekille ominainen metallinen kiilto, joka näkyy parhaiten auringonpaisteessa. Se ei näy kaikissa valokuvissa selvästi tai lainkaan. Parhaiten kiilto näkyy ruunivoikoissa, vaalea- tai keskisävyisissä ruunikoissa ja rautiaissa sekä voikoissa.

Rodun nimitykset

Ahaltekinhevosen nimitys on vakiintunut vasta muutamana viime vuonna muotoon ahaltekinhevonen. Aikaisemmin ja osin vieläkin käytettiin nimeä akhal-tekke. Johtuen eri kielien käyttämistä erilaisista translitterointitavoista, eri maissa ahaltekin nimi kirjoitetaan eri tavoin. Rodun venäläinen nimi kirjoitetaan kyrillisin aakkosin ахалтекинская лошадь ja suomalaisen translitteraation mukaan se kirjoitetaan latinalaisittain ahaltekinskaja loshad.

Tässä on listattuna muutamia erilaisia nimityksiä rodulle:

  • Englanti: Akhal-Teke
  • Liettua: Achaltekai
  • Romania: Ahaltechin
  • Ruotsi: Achaltekeer
  • Saksa: Achal-Tekkiner
  • Slovenia: Achaltekinský kôň (Achal-Teke)
  • Turkmeeni: Ahal-teke aty
  • Unkari: Akhal tekini
  • Viro: Ahhal-tekiini hobune