Värien periytyminen

Värien periytyminen on virtuaalimaailmassa kiinni hevosenomistajan viitseliäisyydestä, eikä siksi kovin yleistä. Harrastajat ovat kuitenkin enenevässä määrin kiinnostuneita värien periytymisestä, ja siksi aiheesta on hyvä tietää jotakin. Jotkut eivät esimerkiksi halua käyttää jalostukseen hevosta, joka on perinyt värinsä väärin.

Mikäli värien periytyminen ei ole tuttua, turvallisin vaihtoehto on valita varsalle sama väri kuin jommalla kummalla vanhemmalla on. Tämä sääntö pätee lähes kaikkien yleisimpien värien kohdalla lukuunottamatta tuplavoikkoja, joista lisää kohdassa voikkovärit.

Perusvärit

Kaikki hevoset ovat perusväriltään joko rautiaita, ruunikoita tai mustia. Jopa lähes täysivalkoisina syntyvät tuplavoikot tai sabinot ovat pohjaväriltään jotain näistä, vaikka se ei ilmiasusta näkyisikään.

Rautias

Rautiaalla on ruskea peitinkarva, ja ruskeat, harmaat tai vaaleat, mutta ei koskaan mustat jouhet. Kahden rautiaan varsa on AINA rautias. Vaikka molemmilla vanhemmilla olisi rautiaan lisäksi jokin erikoisväri, varsan pohjaväri on silti aina rautias. Esimerkiksi kahden rautiaankirjavankaan varsa ei voi olla ruunikonkirjava. Kun rautias yhdistetään mihin tahansa muuhun perusväriin, varsa voi olla rautias, ruunikko tai musta.

Ruunikko

Ruunikolla on ruskea peitinkarva, mustat jalat ja jouhet. Kaksi ruunikkoa voivat saada ruunikkoja, mustia tai rautiaita varsoja, näistä ruunikko on yleisin. Mustia tai rautiaita varsoja syntyy etenkin sellaisilta ruunikoilta vanhemmilta, joiden sukutaulussa esiintyy mustia tai rautiaita. Kun ruunikko yhdistetään mihin tahansa muuhun perusväriin, varsa voi olla rautias, ruunikko tai musta.

Musta

Mustalla on musta peitinakarva, jalat ja jouhet. Aurinko saattaa kuitenkin haalistaa mustaa väriä, jolloin se vaikuttaa rusehtavalta. Kahden mustan hevosen varsa voi olla musta, tai rautias, joista ensinmainittu on yleisempi. Kun musta yhdistetään mihin tahansa muuhun perusväriin, varsa voi olla rautias, ruunikko tai musta.

Erikoisvärit

Erikoisvärit ovat värejä, jotka voivat tulla perusvärin päälle. Jos esimerkiksi ruunikkolla varsalla on myös voikkogeeni, se on ruunivoikko. Hevonen ei koskaan voi olla pelkästään erikoisvärinen, vaan sillä on aina perusväri alla. Se voi kuitenkin olla vaikea tai jopa tunnistaa ulkonäöstä. Hevosella voi myös olla useita erikoisvärejä, esimerkiksi ruunivoikonhallakko on hyvin mahdollinen.

Voikkovärit

Voikko-geeni haalistaa hevosen perusväriä. Se voi esiintyä hevosella joko yksin- tai kaksinkertaisena. Yksinkertaisena voikkogeeni haalistaa ruskean värin kellertäväksi tai keltaiseksi, kaksinkertaisena se vaalentaa hyvin paljon sekä ruskeata että mustaa väriä ja sen lisäksi myös hevosen ihon, silmien ja kavioiden väri on vaalea.

Voikko (rautias + yksinkertainen voikkogeeni)

Voikon peitinkarva on keltainen ja jouhet valkoiset, vaaleat, harmahtavat tai kellertävät. Silmät ovat tummat, samoin iho.

Ruunivoikko (ruunikko + yksinkertainen voikkogeeni)

Ruunivoikon peitinkarva on kellertävänruskea, jalat ja jouhet (harja ja häntä) ovat mustat.

Mustanvoikko (musta + yksinkertainen voikkogeeni)

Yksinkertainen voikkogeeni ei vaikuta mustaan väriin kovin voimakkaasti ja mustanvoikko hevonen näyttää usein tavalliselta mustalta tai mustanruunikolta. Joskus karvassa saattaa olla kellertävä sävy, joka näkyy parhaiten auringonvalossa. Mustanvoikoilla on kellertävää karvaa korvien sisäpuolella ja joillain yksilöillä on myös vaaleammat silmät.

Tuplavoikot (perusväri + kaksinkertainen voikkogeeni)

Tuplavoikot ovat myös ruunikko-, rautias- tai mustapohjaisia värejä, mutta kaksinkertainen voikkogeeni haalistaa värejä niin paljon, että usein käytännössä on hyvin vaikeata erottaa näitä värejä toisistaan. Rautiaspohjaista tuplavoikkoa kutsutaan cremelloksi, ruunikkopohjaista perlinoksi ja mustapohjaista smoky creamiksi. Muita yhteisnimityksiä ovat tuplavoikon lisäksi sinisilmäinen voikko, BEC eli blue-eyed cream tai albino, joka kuitenkin on virheellinen nimitys, koska oikeata punasilmäistä albinoa ei hevosilla esiinny tiettävästi lainkaan. Englanninkielisissä maissa käytetään värikohtaisten nimitysten lisäksi tai sijaan yleisnimitystä cream.

Kaikkien tuplavoikkojen iho on vaaleanpunainen, silmät siniset ja kaviot vaaleat. Peitinkarva on luonnonvalkoista, kermankellertävää tai joissain tapauksissa aavistuksen punertavaa tai oranssihtavaa. Teoriassa cremelloilla jouhet ovat puhtaanvalkoiset ja niillä ei esiinny punertavaa sävyä missään. Perlinoilla ja smoky creameilla on usein samanväriset tai hieman tummemmat jouhet kuin peitinkarva on. Myös niiden jaloissa, erityisesti nivelien kohdalla voi olla muuta peitinkarvaa tummempaa sävyä. Kuitenkin nämä erot ovat harvoin erityisen selkeitä ja tuplavoikkoja on mahdotonta erottaa toisistaan.

Periytyminen

Jotta varsa voisi periä voikkovärin, täytyy vähintään toisen vanhemman olla voikkovärisiä. Jotta varsasta tulisi tuplavoikko, täytyy molempien vanhempien olla voikkovärisiä. Mikäli toinen vanhemmista on yksinkertainen voikkovärinen, ja toinen ei, varsasta tulee 50% todennäköisyysdellä yksinkertainen voikkovärinen. Mikäli molemmat vanhemmat ovat voikkovärisiä (ei tuplavoikkoja), varsalla on 50% todennäköisyys olla yksinkertainen voikkovärinen ja 25% todennäköisyys olla tuplavoikko. Kaikki tuplavoikkojen jälkeläiset ovat voikkovärisiä, mutta tuplavoikkoja vain jos varsan toinenkin vanhempi on voikko tai tuplavoikko.

Hallakkovärit

Hallakkoväri on alkukantainen suojaväri, ja alkuperäinen villiväri. Hallakko haalistaa hevosen pohjaväriä, mutta jalat, harjan ja hännän sisimmät osat, korvanreunat, korvalehtien kärjet ja tietyt pään alueet jäävät tummiksi. Kaikilla hallakoilla on tumma siima selässään, ja se jatkuu myös harjassa tehden siitä kaksivärisen. Punahallakko on hallakkogeenin haalistama rautias. Sen runko on vaaleankellertävä tai vaaleanpunaruskea, siima ruskea, ja jouhet ja jalat ovat punaruskeat. Punahallakon erottaminen vaaleasta rautiaasta voi olla vaikeata, koska hallakkogeeni ei vaikuta kovin voimakkaasti ruskeaan väriin ja hallakkovärien tuntomerkit ovat varsin himmeästi näkyvissä. Ruunihallakko on hallakkogeenin haalistama ruunikko. Sen runko on vaaleanpunaruskea, siima tummanruskea tai musta, ja jouhet ja jalat mustat. Hiirakko (joskus käytetään myös nimitystä vaaleanmusta) on hallakkogeenin haalistama musta. Sen runko on harmaa, siima tumma ja jouhet ja jalat mustat.

Jotta varsa voisi olla hallakko, jomman kumman vanhemman tulee olla hallakko. Jos toinen vanhemmista on hallakko ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla hallakko. Jos molemmat vanhemmat ovat hallakoita, mahdollisuus hallakkoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta. Esimerkiksi vuonohevosilla ei esiinny muita kuin hallakkovärejä, joten vuonohevosen ja ei-hallakkovärisen hevosen varsa on aina hallakko.

Hopeavärit

Hopeaväri haalistaa hevosen mustia osia. Koska rautiaalla ei ole mustia osia, se ei näy. Rautiaat voivat siis kantaa hopeageeniä piilossa. Hopeanruunikon jouhet vaalenevat valkoisiksi, harmaiksi tai kellanharmaiksi, mutta jalat pysyvät mustina tai tummanruskeina. Hopenmustan runko on tummanruskea ja jouhet valkoiset, harmaat tai kellanharmaat. Varsinkin hopeanmustilla esiintyy paljon papurikkokuviota, eli runko on tasaisesti pilkuttunut muuta karvaa vaaleammilla pilkuilla.

Jotta varsa voisi olla hopeavärinen, vähintään toisen vanhemmista tulee olla hopea. Rautiaassa hopea ei kuitenkaan näy mitenkään, joten rautias tamma voi saada yllättäen hopeavärisen varsan vaikkei varsan isä olisikaan hopea. Mikäli rautiaan hevosen molemmat vanhemmat ovat ruunikoita tai mustia, rautias tamma ei voi saada hopeavarsoja.

Samppanjavärit

Samppanjavärit muistuttavat voikkovärejä, mutta sävy on erikoisen läpikuultava ja ohut. Musta pigmentti vaalenee voikammaammin kuin voikkoväreissä, ja muuttuu suklaan- tai harmaanruskeaksi. Karva on kiiltävä ja metallinhohteinen ja jouhet kulottuvat helposti. Aikuisen hevosen silmät ovat vaaleanruskeat, ja iho vaaleanpunainen ja harmaantäplikäs. Täplikkyys näkyy erityisen hyvin turvassa ja sukuelinten ympärillä.

Samppanjanrautias (gold champagne) on rautiaspohjainen samppanja. Se muistuttaa paljon voikkoa, sen peitinkarva on keltainen tai kellertävänruskea, jouhet vaaleat tai samaa sävyä peitinkarvan kanssa. Samppanjanruunikko (amber champagne) on ruunikkopohjainen samppanja. Se muistuttaa usein ruunivoikkoa, sen peitinkarva on kellertävänruskea, mutta erona ruunivoikkoon sen jalat ja jouhet eivät ole mustat vaan tummanruskeat. Samppanjanmusta (classic champagne) on mustapohjainen samppanja. Väri vaihtelee varsin paljon, useimmiten se on tasainen punertavan- tai kellertävänharmaa. Jouhet ja jalat ovat samanväriset kuin peitinkarva tai hieman tummemmat.

Samppanjaväri periytyy vallitsevana, eli vähintään toisen vanhemman tulee olla samppanjavärinen, jotta varsa voi periä värin.

Valkoiset karvat ja kuvioinnit

Valkoiset karvat ja kuvioinnit voivat myös tulla perus- ja erikoisvärien päälle. Valkoinen karva tai kuviointi peittää usein hevosen pohjavärin kokonaan tai osittain näkyvistä tietyiltä alueilta, ja kimoilta ihan kokonaan. Myös näitä voi tulla hevoselle useita yhtäaikaa. Hevonen voi olla yhtäaikaa esimerkiksi kimo ja kirjava. Kirjava varsa vaalenee tällöin vanhetessaan kokonaan valkoiseksi.

Kimo

Kimo on kuvio joka voi muokata mitä tahansa pohjaväriä tai pohjavärin ja erikoisvärien yhdistelmää. Varsa syntyy tämän pohjavärinsä värisenä, esimerkiksi rautiaana, ruunivoikkona tai ruunikonkirjavana mutta alkaa vanheta vähitellen harmaan kautta täysin valkoiseksi. Kimo voi tummua nuorena voimakkaasti ennen kuin se alkaa vaalentua, ja pää ja jouhien latvat harmaantuvat ensimmäisinä. Pohjaväri on hyvä merkata muistiin ennen kimon vaalenemista sillä se vaikuttaa siihen mitä värejä varsa voi periä. Esimerkiksi voikonkimo voi saada voikkoja varsoja, vaikkei se vaalenemisen jälkeen enää voikolta näytäkään.

Jotta varsa voisi olla kimo, jomman kumman vanhemman tulee olla kimo. Jos toinen vanhemmista on kimo ja toinen ei, varsalla on vähintään 25% mahdollisuus olla kimo. Jos molemmat vanhemmat ovat kimoja, mahdollisuus kimoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla isompikin.

Päistärikkö

Päistärikkö on kuvio, joka voi muokata mitä tahansa pohjaväriä. Siinä näkyy pysyvästi valkoista karvaa etenkin rungolla. Hevosella voi olla jonkinverran valkoista sekakarvaa vaikka se ei olisi päistärikkö, tällöin se ei periytä päistärikköä. Päistärikkö voi myös muistuttaa vaalenevaa kimoa, mutta siitä sen erottaa parhaiten se, että kimo vaalenee ensin päästään kun taas päistäriköllä pää on yleensä tumma.

Jotta varsa olisi päistärikkö, jomman kumman vanhemman tulee olla päistärikkö. Jos toinen vanhemmista on päistärikkö, ja toinen ei, varsalla on 25% todennäköisyys olla päistärikkö. Siksi jos varsan molemmat vanhemmat ovat päistärikköjä, todennäköisyys päistärikköön varsaan on 75%.

Valkokirjavuus

Valkokirjavuus lisää pohjaväriin yhtenäisiä tai rikkonaisia valkoisia alueita, joiden koko vaihtelee hyvin pienestä hyvin suureen. Näitä nimitetään puhekielessä usein lehmänkirjaviksi. Kirjavuus jakautuu neljään tyyppiin kuvioinnin mukaan, ja samalla hevosella voi myös olla useampia eri kirjavuuden kuviointia. Usein näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Jotta varsa voisi olla kirjava, ainakin toisen vanhemman on oltava kirjava.

Tobiano

Tobiano, eli selänpuoleinen kirjavuus on se kirjavuuden muoto joka yleensä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta lehmänkirjava. Se lisää pohjaväriin siistejä isokokoisia laikkuja, joiden reunat kulkevat usein pystysuunnassa. Laikut ovat laajimmillaan selän puolella, ja jalat ovat usein valkoiset. Pienimerkkisellä tobianolla on usein korkeat sukat, ja valkea täplä tai laikku jossain vartalolla, yleensä sään, kainalon tai hännäntyven kohdalla, mutta päässä ei ole merkkejä. Isomerkkinen tobiano taas voi olla lähes valkoinen.

Jotta varsa voisi olla tobiano, jomman kumman vanhemman tulee olla tobiano. Jos toinen vanhemmista on tobiano ja toinen ei, varsalla on vähintään 25% mahdollisuus olla tobiano. Jos molemmat vanhemmat ovat tobianoja, mahdollisuus tobianoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla isompikin.

Sabino

Sabinokuvio lisää pohjaväriin pitsimäisiä laikkuja varsinkin mahan alle. Repaleiset korkeat sukat, sekakarva ja läsi kuuluvat sabinoon. Mikäli sabino on hyvin pienimerkkinen, se saattaa jopa jäädä huomaamatta. Isomerkkinen sabino voi olla lähes valkoinen. Jotta varsa voisi olla sabino, jomman kumman vanhemman tulee olla sabino. Vanhempien pienet merkit voivat kuitenkin näyttää tavallisilta, ja siksi sabinokirjava varsa voi olla yllätys syntyessään. Varsalla on suurempi mahdollisuus olla sabino, jos molemmat vanhemmat ovat sabinoja. Tarkkoja prosentteja on kuitenkin mahdotonta sanoa. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja koska sabino saattaa olla vaikea tunnistaa, myös yllätyskirjavia saattaa syntyä. Koskaan sabino ei kuitenkaan ole täysin merkitön.

Frame overo

Frame overo lisää pohjaväriin pirkänmallisia laikkuja etenkin kyljille ja kaulan sivuille. Läikkien reunat ovat rosoiset, ja herasilmät ja tummat jalat ovat yleiset. Väri on saanut nimensä siitä, että hevosen ääriviivat (selkä, jalat ja jalkojen sivut, alakaula, niska ja ryntäät) ovat usein värilliset, ja valkoiset alueet osuvat näiden väliin kyljille ja kaulalle.

Frame overo on samanperintäisenä letaali, eli varsa syntyy huonosti kehittyneenä ja kuolee pian. Jotta varsa voisi olla Frame overo, jomman kumman vanhemman tulee olla Frame overo. Jos toinen vanhemmista on Frame overo ja toinen ei, varsalla on 25% mahdollisuus olla Frame overo. Jos molemmat vanhemmat ovat Frame overoja, mahdollisuus Frame overo varsaan on vähintään 50%, mutta mahdollisuus varsan kuolemaan on 25%.

Splashed White

Splashed White kuvio lisää mihin tahansa pohjaväriin omalaatuisia valkoisia merkkejä tai laikkuja. Herasilmät, valkopää ja mahanpuoleinen kirjavuus ovat kuuluvat kuvioon. Laikut ovat terävärajaisia ja yksinkertaisempia kuin sabinolla tai frame overolla. Mahanalus on räikeimmillään valkea ja siitä nousee kielekkeitä ylös kyljille ja jopa kaikkein isomerkkisimmillä selälle. Pienimerkkistä splashed whitea voi olla hankala erottaa tavallisista merkeistä.

Splashed whiten periytymistä on tutkittu vähän, mutta se tiedetään että toisen vanhemmista on pakko olla splashed jotta varsa voi periä värin. Koska väri voi olla lähes merkitön, se voi kuitenkin liikkua piilossa ja näin lähes yksiväriseen sukuun (jossa esiintyy pieniä sukkia ja päänmerkkejä silloin tällöin) voi yhtäkkiä pullahtaa erittäinkin kirjava yksilö.

Tiikerinkirjava

Tiikerinkirjavuus lisää mihin tahansa pohjaväriin valkoisia tai tummia täpliä ja joskus sekavärisiä alueita. Tiikerinkirjavia on monenlaisia hyvin niukasta lumihiutalekuviosta (rungolla vain muutamia vaaleita täpliä siellä täällä) lähes valkoiseen hevoseen, jolla on vain muutamia tummia täpliä esimerkiksi korvissa ja turvan iholla. Tiikerinkirjavaan liittyy myös sekakarva, ja "loimikuviot" joissa hevosella on esimerkiksi lautasilla valkea alue jossa on tummia täpliä, ja muuten hevonen on pohjavärinsä värinen. Iho on täplikäs.

Jotta varsa voisi olla tiikerinkirjava, jomman kumman vanhemman täytyy olla jonkinlainen tiikerinkirjava. Eri kuviotyyppien periytymisestä ei ole tarkkaa tietoa, varminta on valita varsalle väri, joka on mahdollisimman lähellä vanhempien väriä, mutta muutkin kuviotyypit saattavat olla mahdollisia.

Lähteet

1. Hevosen värit, Johanna Viitanen 2007 (Vudeka Hevostietokirjat)
2. [[1]]