Virtuaaliwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Przewalskinhevonen

2012-07-27T03:50:32Z

Jazzumi: /* Przewalski virtuaalimaailmassa */

{{Rotu
| Rodunnimi = Przewalskinhevonen
| kuvannimi.jpg = -
| tyyppi = lämminverinen
| Alkuperämaa = Mongolian arot
| Polveutuminen = alkuperäinen villihevosrotu
| Muitanimityksiä = mongolianvillihevonen, aasianvillihevonen, taki
| käyttötarkoitus = villihevonen
| värit = hallakko
| säkä = n. 120-140 cm
}}

Przewalskinhevonen eli mongolianvillihevonen (Equus caballus przewalskii, synonyymi Equus ferus przewalskii) on Mongoliasta kotoisin oleva villihevonen. Sen juuret juontavat esihistorialliselle ajalle ja onkin lähimpänä esihistoriallista hevosta.

Przewalski on ainoa maailmassa jäljellä oleva aito villihevosrotu. Se on elänyt villinä luonnossa Mongolian aroilla eikä siis polveudu villiintyneistä kesyhevosista.

Przewalskinhevonen nimettiin Nikolai Pržewalskin (venäläinen kenraali, löytöretkeilijä ja luonnontieteilijä) mukaan, sillä hän kuvasi przewalskinhevosen ensimmäisenä vuonna 1881. Hän löysi pienen lauman Gobin aavikon vuoristosta. Myöhemmin przewalskinhevonen kuoli luonnosta sukupuuttoon, mutta melko elinvoimainen kanta on säilynyt eläintarhoissa ja eläintarhojen yksilöitä on siirretty takaisin luontoon menestyksekkäästi.

Przewalskinhevosesta sanotaan ettei se ole varsinainen hevosrotu, vaan oma alalajinsa kesyhevosesta poikkeavan kromosomilukunsa vuoksi. Kesyhevosilla kromosomeja on 64 ja przewalskeilla 66. Kesyhevonen ja przewalskinhevonen voivat kuitenkin saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, toisin kuin esim. kesyhevonen ja aasi.

==Ulkonäkö==

Przewalskinhevonen on yleensä säkäkorkeudeltaan 120-140 cm ja väriltään aina erisävyinen hallakko. Jaloissa on seepraraidat ja selässä siima, kuten vuonohevosilla. Przewalskit ovat jäntevärakenteisia ja kestäviä. Niiden selkä on lyhyt ja säkä lähes olematon, pää ja kaviot ovat suuret ja harja on tumma, lyhyt ja yleensä pysty. Harjan jouhet vaihtuvat joka vuosi keväällä.

Luonteeltaan przewalski ei sovellu kesytettäväksi saatikka ratsuksi. Przewalskit voivat olla aggressiivisia. Eläintarhojenkin przewalskinhevoset ovat selkeästi villejä.

==Przewalski virtuaalimaailmassa==
Villeydestä johtuen przewalskinhevonen ei ole ollut virtuaalimaailmassakaan oikeastaan ollenkaan tavattu rotu, mutta muutamiin haja yksilöihin voi törmätä vielä nykypäivänäkin.

[[Luokka: Rodut]]

Przewalski

2011-05-11T10:37:41Z

Jazzumi: Ak: Uusi sivu: Przewalskinhevonen eli mongolianvillihevonen (Equus caballus przewalskii, synonyymi Equus ferus przewalskii) on mongoliasta kotoisin oleva villihevonen. Sen juuret juontavat esihistor...

Przewalskinhevonen eli mongolianvillihevonen (Equus caballus przewalskii, synonyymi Equus ferus przewalskii) on mongoliasta kotoisin oleva villihevonen. Sen juuret juontavat esihistorialliselle ajalle ja onkin lähimpänä esihistoriallista hevosta.
Tämä rotu on äärimmäisen uhanalainen rotu ja sitä on elvytetty eläintarhojen Przewalskeilla joita on istutettu luontoon muuallekin kuin mongoliaan.

Przewalski on ainoa maailmassa jäljellä oleva aito villihevosrotu. Se on elänyt villinä luonnossa Mongolian aroilla aina alusta asti, eikä siis polveudu villiintyneistä kesyhevosista.

Przewalskinhevonen nimettiin Nikolai Prževalskin (venäläinen kenraali, löytöretkeilijä ja luonnontieteilijä) mukaan, sillä hän kuvasi Przewalskin hevosen ensimmäisenä vuonna 1881. Hän löysi pienen lauman Gobin aavikon vuoristosta.

Przewalskinhevosesta sanotaan ettei se ole varsinainen hevosrotu, vaan oma alalajinsa kesyhevosesta poikkeavan kromosomilukunsa vuoksi. Kesyhevosilla kromosomeja on 64 ja Przewalskeilla 66.
Kesyhevonen ja Przewalskinhevonen voivat kuitenkin saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, toisin kuin esim. kesyhevonen ja aasi.

Ulkonäkö

Przewalskinhevonen on yleensä säkäkorkeydeltaan n. 120-140cm ja väriltään aina hallakon erisävyinen. Jaloissa on yleensä seepraraidat ja selässä siima, kuten vuonohevosilla. Przewalskit ovat jäntevärakenteisia ja kestäviä. Niiden selkä on lyhyt ja säkä lähes olematon, pää ja kaviot ovat suuret ja harja on tumma sekä lyhyt että yleensä pystyssä. Harjan jouhet vaihtuvat joka vuosi keväällä.

Luonteeltaan Przewalski ei sovellu kesytettäväksi saatikka ratsuksi. Przewalskit voivat olla aggressiivisia. Eläintarhojenkin Przewalskinhevoset kuuluvat selvästi villihevosiksi.

Muut nimitykset: Przewalski, mongolian villihevonen, aasianvillihevonen, taki

Islanninhevonen

2011-03-15T10:42:56Z

Jazzumi:

{{Rotu
| Rodunnimi = Islanninhevonen
| kuvannimi.jpg =
| tyyppi = yleishevonen
| Alkuperämaa = Islanti
| Polveutuminen = viikinkien hevoset, joita vietiin Skandinaviasta Islantiin
| Muitanimityksiä = issikka
| käyttötarkoitus = ratsu, vaellus- ja maastoratsastus [[askellajiratsastus|askellajihevonen]]
| värit = lähestulkoon kaikki paitsi tiikerinkirjava
| säkä = yleensä 122-142 cm, mutta suurempiakin yksilöitä voi olla
}}

Islanninhevonen on yksi maailman vanhimmista hevosroduista. Se on pysynyt puhdasrotuisena Islannin varhain asettaman säännön vuoksi: Kun Islanninhevonen poistuu Islannista, ei se voi enää palata. Eikä tämän myötä muitakaan hevosrotuja saa Islantiin tuoda.
Islanninhevonen on pienikokoinen hevosrotu, joka on ainoa Islannista kotoisin oleva rotu.
Suomessa, samoin kuin sen kotimaassa Islannissa, sitä nimitetään hevoseksi, koska pienestä koostaan huolimatta se on hyvin voimakas. Useissa englanninkielisissä maissa se luetaan poniroduksi ja tästä syntyy sekaannuksia ja kiistaa harrastajien kesken.

Luonteeltaan Islanninhevonen on yleisesti vakaa ja helppo käsitellä (poikkeuksia unohtamatta, kuten muissakaan roduissa).
Varmajalkaisuus on myös huomattava ominaisuus, sillä kotimaassaan ponit ovat tottuneet karuun maastoon. Islanninhevoset ovat hyvin vahvoja kokoonsa nähden, sekä sinnikkäitä. Se pystyy kantamaan jopa aikuisen miehen helposti.

Islanninhevoset omaavat usein viisi askellajia, lisänä perusaskellajeihin osaavat islanninhevoset sekä passin, että töltin, toisinaan vain toisen tai ei kumpaakaan, joka ei ole toivottua.
Pelkän töltin omaavaa hevosta sanotaan nelikäyntiseksi ja molemmat osaavia viisikäyntisiksi.
Joillain yksilöillä on vahva taipumus näihin askellajeihin ja vapaanakin liikkuessaan ne käyttävät näitä askellajeja. Usein jo varsana hevoset käyttävät näitä askellajeja.

Islanninhevonen on rakenteeltaan vahvan näköinen ja omaa paksun säänkestävän karvapeitteen sekä tuuheat jouhet. Lähes kaikki tiedossa olevat värit ovat rodulla sallittuja.
Kooltaan Islanninhevonen on keskimäärin 135cm, mutta heittelyä on 120cm ja jopa yli 150cm välillä.

Islanninhevosen nimi koostuu yleensä kolmesta eri osasta. Ensimmäisenä on "nimi", joka usein kuvaa jotain hevosen ominaisuutta (esim. väri: musta = blakkur). Toisena on frá -prepositio, joka suomeksi voidaan mieltää sanaksi "kotoisin" tai loppuliitteeksi -sta. Viimeisenä on yleensä syntymäpaikan nimi, esim. Reykjavik. Nimi on yleensä islantia ja usein kasvattajan nimeävät tallinsakin islanniksi.

Virtuaalimaailman islanninhevoset ovat lähes täysin askellajihevosia.

[[Luokka: Rodut]]
[[Luokka: Islanninhevonen]]

Islanninhevonen

2011-03-15T10:27:24Z

Jazzumi:

Islanninhevonen

2011-03-15T10:21:54Z

Jazzumi:

Islanninhevonen

2011-03-14T13:05:53Z

Jazzumi: Ak: Uusi sivu: Islanninhevonen on ponikokoinen ja mielletään usein poniksi, vaikka nimessä onkin sana hevonen. Tämäkin on kiistelyn alainen aihe, josta näkee eri versioita virallisissakin läh...

Islanninhevonen on ponikokoinen ja mielletään usein poniksi, vaikka nimessä onkin sana hevonen. Tämäkin on kiistelyn alainen aihe, josta näkee eri versioita virallisissakin lähteissä.

Tämä Islannin oma puhdasrotu on sitkeä sekä viileässäkin säässä pärjäävä poni. Rotu on pysynyt tähänkin päivään saakka puhtaana itse Islannissa tuontikiellon vuoksi. Kun islanninhevonen poistuu Islannista ei sillä ole paluuta, näin tarkat ovat säännöt.